Seurakuntamme historia

Helluntaiherätys syntyi samanaikaisesti eri puolilla maailmaa uskovien rukoillessa, täyttyessä Pyhällä Hengellä ja puhuen uusilla kielillä kuten Apostolien teoissa mainitaan tapahtuneen alkuseurakunnan aikana.

Suomeen helluntaisanoma tuli norjalaisen metodistipastori T. B. Barratin kautta. Amerikan matkallaan hän täyttyi itse Pyhällä Hengellä ja tämän siunauksen koettuaan välitti helluntaisanoman koko Skandinaviaan. Hän vieraili myös Tampereella, jossa ensimmäiset helluntaikokoukset pidettiin 11.–12.10.1911 Finlaysonin kirkossa. Toiminta jatkui ja eri uskonnollisiin suuntiin kuuluvia herätystä ja Pyhän hengen täyteyttä odottavia uskovia kokoontui yhteen. Ensimmäiset Helluntaiherätyksen kesäjuhlat pidettiin Tampereella 19.–22.6.1913.

Aina vuoteen 1920 asti Helluntaiherätyksen toiminta tapahtui ilman mitään sisäisiä ja muodollisia järjestelyjä. Uskovien määrän kasvaessa järjestäytyminen tuli välttämättömäksi. Tampereen Helluntaiseurakunta perustettiin 21.1.1921.

Seurakunnan vanhimmaksi valittiin F. R. Lieslehto, ja siihen liittyi 57 jäsentä. Seurakunnan nimeksi tuli 30-luvulla Saalem-seurakunta, kunnes myöhemmin palattiin alkuperäiseen Helluntaiseurakunta-nimeen yhtenäisyyden vuoksi. Vuodesta 1923 seurakunta kokoontui vuokraamassaan VPK:n puusalissa aina vuoteen 1951, joilloin siirryttiin Lähetystalolle Hämeenpuistoon seitsemäksi vuodeksi.

Vuonna 1958 valmistui kauan odotettu oma rukoushuone Aleksanterinkadun ja Kyttälänkadun kulmatontille. Arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema rukoushuone oli edellä aikaansa. Niinpä se palvelee hyvin tänäänkin seurakunnan monia toimintamuotoja.

Sodan aikana ja sen jälkeen maassamme oli voimakasta janoa Jumalan puoleen. Seurakunta kasvoi Tampereella niin, että sodan jälkeen jäseniä oli yli 1000. Omaan rukoushuoneeseen siirryttäessä syntyi myös voimakas herätys 50–60 lukujen vaihteessa. Nykyään jäseniä on yli 2300.

Ympäristökunnissa tehtiin voimakasta työtä 50–60 luvuilla. Sen seurauksena syntyi yhdeksän uutta helluntaiseurakuntaa Pirkanmaalle.

Lähetysrakkaus syntyi heti Helluntaiherätyksen alkuvaiheessa. Ovet lähetyskentille avautuivat sodan jälkeen. Ensimmäinen seurakunnan lähetti Kaija Kossi lähetettiin Tiibetiin 1948. Hän ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan kuoli matkalla vakavan sairauden murtamana.

Marja Näätänen lähetettiin Intiaan 1949. Afrikasta tuli seurakunnan pitkäaikainen lähetyskohde, kun Eila ja Ensio Rajahalme siunattiin Kenian työhön 1958. Monia muita lähettejä on seurannut eri puolille maailmaa.

Tällä hetkellä lähetystyömme painopisteet ovat Aasiassa, Intiassa ja Thaimaassa sekä suomalais-ugrilaisten kansojen parissa (Komit, Marit ja Udmurtit). Afrikassa tuemme Raamattukoulutustyötä.

Päivitetty 03/2011