Tekstikokoelma siirtyy kesätauolle.



Kuka olet, Pyhä Henki


Kuka olet, Pyhä Henki

Kaipaatko täyteyttä Hengen sen?
Peter Halldorf
Aikamedia 2004

Pyhä Henki on kolminaisuuden keihäänkärki, joka on aina paikalla jo ennen Isää ja Poikaa. Hän ulottaa vaikutuksensa kaikkiin kansoihin ja kulttuureihin, jättää jälkensä kaikkiin aikakausiin, merkkinsä joka paikkaan.
Me aistimme hänet, näemme jälkiä hänen käynneistään, joudumme hänen läsnäolonsa voimapiiriin jo ennen kuin edes tiedämme, mistä on kysymys. Pyhä Henki ei koskaan jätä omaa kuvaansa näkyviin.
Isä, Poika ja Henki eivät ole hetkeäkään erillään, mutta he ilmoittavat itsensä sydämellemme kukin vuorollaan. Ilman Henkeä emme näe Poikaa, Ilman Poikaa Isä jää meille salatuksi. Tai kuten kirkkoisä Irenaeus asian ilmaisi: ”Hengen välityksellä nousemme Pojan luo; Pojan välityksellä nousemme Isän luo.”
Vaikka puhummekin Hengestä jumaluuden kolmantena persoonana, me kohtaamme Pyhän Hengen näistä kolmesta ensimmäisenä. Henki ojentaa meille käden ja kutsuu meidät mukaan yhteyteen, solmii ensimmäisen kontaktin, kun taas Isän me kohtaamme itse asiassa viimeisenä.
”Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedän häntä”, sanoo Jeesus (Joh. 6:44).
Vasta Jeesuksen luokse tultuamme näemme, kuka Isä on. ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän.” (Joh. 14:9).
Profeetta Hoosea kuvaa ajatuksia herättävällä tavalla, miten Jumala vetää ihmissydäntä puoleensa: ”Lempeästi, rakkauden köysin minä vedin sitä luokseni.” (Hoos. 11:4).
”Rakkauden köysin” on viittaus Pyhään Henkeen. Hänen suurena ilonaan on vetää Isän puolesta ihmisiä Pojan luo. Siinä tiivistyy Hengen suuri tehtävä maan päällä: hän on Jumalan ”lasso”, joka toisinaan varovasti, toisinaan rajusti kaappaa meidät rakkautensa ansaan ja vetää meitä sitkeästi Jeesuksen sydämelle.
Me kohtaamme Pyhän Hengen, kun itse vielä hapuilemme Jumalaa, jo ennen kuin meillä on selvä kuva Jeesuksesta. Ensimmäisen helluntain jälkeen Henki on esitellyt ihmiset Pojalle, joka puolestaan opastaa meidät Isän luo.
Toisinaan ihmiset kokevat merkillisen tuttuuden tunteen kuullessaan ensi kertaa evankeliumin. Henki on ollut heidän luonaan jo ennen kuin kertomus Jeesuksesta tuli heidän korviinsa.
”Ajattele, oi Herra, että kun janoan sinua, sekin on sinun työtäsi”, sanoo Augustinus.
Voiko sitten Henkeä sanoa Herraksi? Paavali vastaa: ”Herra on Henki.” (2. Kor. 3:17).
Herättäessään janoa Jumalan puoleen Pyhä Henki ei ole riippuvainen viestinviejästä. Sen sijaan hän on riippuvainen inhimillisistä sanansaattajista piirtäessään Kristuksen kasvot maailman silmien eteen. Kun Henki alkaa puhutella sydäntämme, emme vielä siinä vaiheessa osaa pukea sanoiksi sitä mitä koemme, koska Henki tekee salattua työtä eikä milloinkaan näytä omia kasvojaan. Hän ei halua mitään muuta kuin valaista Pojan kasvoja Isän kunniaksi.
Pyhä Henki tarvitsee ihmisiä, jotka elämällään ja sanoillaan tekevät Kristuksen konkreettiseksi, voidakseen valaista Jeesusta niin että meille selviää, kuka meitä kutsuu. Mistä viestinviejät puuttuvat, sielläkin voidaan toki aistia Jumalan läsnäolo, mutta siellä ei vielä tiedetä, mikä tai kuka on meidän poskeamme hyväilevä tuuli. Me puhumme ”voimasta” tai ”elämän lähteestä”, muttemme ymmärrä että Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen Henki vetää meitä puoleensa sydämessämme ja haluaa meidät kanssaan hyvin henkilökohtaiseen suhteeseen…
Moni kristitty osaa sanoa tarkalleen, milloin kohtasi ensi kertaa Jeesuksen, mutta kukaan ei voi varmuudella sanoa, milloin Pyhä Henki on ensi kerran häntä koskettanut. Henki tekee työtään elämässämme jo kauan ennen kuin itse tulemme siitä tietoisiksi. Pyhä Henki on Jumalan tuuli, joka puhaltaa halki maailman, ja me voimme tuntea sen henkäyksen  mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Kaikki todellinen hyvyys, kaikki totuus ja rakkaus, kaikki aito armeliaisuus, esiintyypä se missä tahansa ja ilmeneepä se kenen nimissä hyvänsä, todistaa Pyhän Hengen läsnäolosta…
Pojan läsnäolosta tuli henkilökohtaista tiettynä ajankohtana historiassa eli Jeesuksen syntyessä Betlehemissä, ja samoin Hengen läsnäolosta maailmassa tuli henkilökohtaista tiettynä ajankohtana eli helluntaipäivänä Jerusalemissa.
Molemmat ovat lähtöisin Isän luota, joka on jumaluuden ainoa lähde, ja he toimivat aina yhdessä.
Basileios Kesarealainen sanoo: ”Poikaa ei voi ajatella, ellei ole Hengen valaisema.” Ja tultuaan Hengen valaisemaksi ihminen alkaa aivan luontevasti ajatella Poikaa.
”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut”, lausuu Jeesus Johanneksen evankeliumissa. (Joh. 14:26).